keskiviikko 6. elokuuta 2014

Värihaaste, 1.päivä, punaisen ja violetin sävyt

Ajattelin piristää blogiani ottamalla osaa hauskaan värihaasteeseen, jonka KnitCrochenator -blogin Jenni heitti ilmoille. Haasteessa tulee kuvata omat lankavarastot kuuden päivän ajan ja julkaista kuvat omassa blogissa. Tietenkin haasteen tehtävään tuo se, että langat tulee kuvata väreittäin. Värit menevät seuraavasti:


1. päivä: punaiset/violetit sävyt
2. päivä: siniset/turkoosit sävyt 
3. päivä: vihreät sävyt
4. päivä: musta/valkoiset sävyt
5. päivä: ruskeat/harmaat sävyt
6. päivä: keltaiset/oranssit sävyt

Minun lankavarastoni paljastivat sen, että lankoja on oikeasti ihan liikaa (voiko niitä olla?) ja toisaalta taas näytän välttelevän joitain värejä kuin ruttoa. Lankalaihikseni on pissinyt kintuille jo ihan kunnolla ja tulee pissimään tässä lähiaikoina vielä lisää, mutta ainakin se pissi on värikästä ja tuottaa hyvän mielen. Ensimmäisen päivän haasteena oli kuitenkin tönkiä lankajemmoista esiin punaisen ja violetin sävyt. Ja mitäs jemmoista löytyikään...


Hieman hamstrasin....

Ensimmäisessä ja varsin epätarkassa kuvassa näkyykin mitä kaikkea rottinkikorini on vetänyt sisäänsä, ja mitkä ei ole sisälle mahtunut niin ovat sitten siinä korin päällä. Minä rakastan punaisen ja mustan liittoa, mutta punaista ei nyt niin hirveästi ole päässyt jemmoihin kertymään. Pinkki ja vaaleanpunainen eivät kuulu suosikkeihini, mutta niitä kuitenkin on enemmän kuin oletin. Kilomääriä en uskalla lähteä edes veikkailemaan, mutta pieninkin nökäre lankaa pitää jemmata. Ja ihan vain siitä syystä, että sitä voi vaikka tarvita...


Olipa kerran ikuisuusprojekti ja on vieläkin.

Kuvan vasemmassa laidassa alhaalla on vuonna nakki ja kivi aloitettu isoäidin neliöistä virkattu viltti - tai siis muutama pala. Harrastuksen alkuaikoina ostin innoissani Red Heart akryylilankaa räikeissä väreissä, joista haaveilin tekeväni viltin sohvaan. Se työ on vieläkin kesken. Noh, Puroa hamstrasin korttelin päässä olevasta Valintatalosta, kun halvalla sain. Nekin ovat odottaneet sitä idean syntymistä luoja ties miten kauan, mutta eipähän lanka sinällään vanhene käsiin. Ja tuo lila... Tein melkein kaksi vuotta sitten ystävälleni vauvan viltin virkkaamalla, kun hän esikoistaan alkoi odottamaan. Annoin tuolle viltille elinikäisen takuun ja lupasin korjata mikäli jokin virkatuista paloista purkaantuu, joten Minni -lanka onkin jäänyt tuon tiimoilta jemmaan. Akryylilankoja en itse hirveästi käytä, mutta joskus niitäkin tulee ostettua. Harvemmin kuitenkin.


Olipa kerran lapanen, jolla ei ollut kaveria.

Toisesta päästä kuvaa löytyykin sitten lisää kesken olevia töitä ja ehkä pienin lankanöttönen, joka minulla on jemmassa. Heh. Osa näistä keristä on ystäväni äidiltä lahjoituksena saatuja ja tänään juuri sain puhelun, että lankoja on löytynyt vielä lisää varastosta. "Otatko?", "No, otan.". Matkahuollon kautta on siis tulossa reilu kolme kiloa villalankoja sekä akryyliä, mutta tähän kuvaussessioon ne eivät nyt ennätä millään. Jawoll -kerät ostin taannoin hyvin edenneen Lankalaihiksen tiimoilta, mutta juuri kertomani syy onkin se miksi laihis pissii kirkkaasti kintuille. Nainen voi valloittaa maailman oikeanlaisilla korkkareilla ja langoista ei saa koskaan kieltäytyä. Heh.

Tällainen kurkistus mínun lankalaariini. Yllättyneitä olivat ___________ ja ____________. Minä olin ajoittain jopa tyrmistynyt. Heh.



*McBurgerous*


6 kommenttia:

  1. OH-HOH! Ei tuossa enää yks kolme kiloa tunnu missään... ja pitäähän lankojen saada hyvä koti!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Heh, eipä oikeastaan. Olin kyllä reipas tyttö, kun pussitin kaikki villalangat, erottelin jämät, lajittelin akryylit ja vyyhdit odottavat kerälle laittamista. Ja pitäähän sitä aina langoille antaa hyvä koti. Kyllä niille käyttöä löytyy.

      Poista
  2. Kieltämättä hyvinkin värikästä pissaa :D :D

    Nuo alimman kuvan vasemmassa laidassa olevat <3 Luulin ensin Zauberballeiksi, mutta ne ovatkin noita Jawolleja. Ihan uusi lanka mulle!

    Onneksi ite olen päässyt ihan pienten jemmaamisesta eroon. Oma lankalaihis pissasi värikkäät lirkkinsä siinä, että hamstrasin kälyni ja ystäväni jämät sukkaprojektiin :s Mutta viime kuussa tsemppasin ja möin yli kilon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Eikös olekin aika eksoottista. Jawoll on miullekin suht uusi tuttavuus, sillä en itse ole neulonut siitä ikinä mitään. Parit pitkät sukat olen saanut ja käsiin se lanka tuntuu äärettömän ihanalta.

      Poista
  3. Mie oisin ihan onnesta soikeena jos minulla ois noin paljon pinkkiä lankaa :D En käsitä mikä siinä on alkanu niin viehättämään tässä parin viime vuoden aikana. Jawollin langat ovat aivan ihania, olen niistä pari sukkaparia neulonut :) Tullee muuten pehmoset! Ainut vaan kun lanka on niin himputin ohutta, niin saa aika tuskaisen pitkään tikuttaa yhtä paria.. Kysyi ainakin itseltäni välillä "vähän" hermoja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Miulla taitaa olla kausittaista milloin mikäkin väri kiehtoo, mutta punamustaa rakastan yli kaiken. Mikä lie nyrjähdys on päässyt päässäni käymään, kun noin paljon on pinkkiä varastoissa.

      Poista

Mieltäni piristää, kun jätät muistoksi kommentin tai parin! Kiitos!