torstai 5. kesäkuuta 2014

Neuloosin uhri

Olen ollut melkoisen vakavan neuloosin parissa koko sen ajan, mitä olen lomaillutkin. Tämä neuloosi sai siis alkunsa heti topin päätyttyä, ja on jatkunut tähän päivään saakka. Koko ajan on sukkapuikot käsissä ja myllään lankavarastojani ympäri etsien sitä "Just sopiva!" -nimistä lankaa. En välttämättä ole kuitenkaan neulonut sitä kuuluisaa vuorokautta ympäri. Muutama kerros pahimpaan neuloosin nälkään, sitten pari kerrosta lisää, ja taas pari kerrosta... Jatkuva oravanpyörä. Tykkään!

Eilen päättelin kaksi paria sukkia sen kunniaksi, että A) sain toisenkin sukkaparin valmiiksi TAI B) ajattelin olla noheva, kun aiemmin päivällä olin kerran käynyt Ystäväni kanssa mattopyykillä. Molemmat vastaukset ovat oikein! Heh. Minulla on yleensä tapana päätellä työ heti valmistuttuaan ettei niitä pääse kertymään, sillä sitten se vastaa tympii päätellä langanpätkiä. Nyt neuloosin uhrina olin kuitenkin saanut kaksi paria sukkia valmiiksi enkä ollut vielä ensimmäisiäkään päätellyt. Oli todella lähellä, etten aloittanut kolmatta paria neulomaan. Se olisi lähtenyt siinä vaiheessa kirjaimellisesti käsistä, eli pääteltäviä olisi yllättäen ollut ainakin ziljoona! Mutta tällaiset sukat sain pääteltyä...



Kerrosrivinousua ja raitaa.


Kierteinen kerrosrivinousu.


Kuten kuvasta näkyy, niin olen käyttänyt samoja lankoja molempiin pareihin. Raidat ovat Seiskan Raita -lankaa ja yksivärinen harmaa on myöskin Seitsemää Veljestä. Kokeilin ensimmäistä kertaa myös kerrosrivinousua, mutta nostin langan vähän "väärin" ja kerrosrivinoususta tuli kierteinen. Mutta eipä tuo haittaa ollenkaan, sillä näyttäähän nuo sukat aika mukavalta tuollakin tavalla tehtynä. Lankaa sukkiin meni yhteensä 173g. Keristä jäi vielä sen verran lankaa tähteelle, että saan neulottua vielä parit pienemmät sukat. Kuvan sukat ovat koko 34.

Mitäs muuta? Noh, oltiin isännän kanssa mökillä ensimmäistä kertaa tänä kesänä. Tokihan siellä piti pari yötä olla, lämmittää puusaunaa vuoronperään ja takassa poltettiin muutama erä puita, jotta illalla oli sitten mukava istua tuvassa vilttiin kääriytyneenä ja neuloa. Myös Hilma, kavereiden kesken Humppis vaan eli elämääni ilostuttava karvakorva oli täysin lomatunnelmissa. Ihan sama missä sitä ottaa rennosti! Nenän kun asettaa tuolin poikkipinnalle lepäämään, niin ihan sama vaikka muu makuualusta onkin suunniteltu toyvillakoiralle. Oli naurussa piteleminen, kun koira yritti mahduttautua liian pienelle makuualustalle. Siihen se runtti kuitenkin sai itsensä survottua.


Väittävät, että en ole toyvillakoira.


Kukkia ja sympaattinen ötökkä.


Makoilun lisäksi koira kunnostautui kaivamalla parit kuopat, kun uimiseen oli vesi liian kylmää jopa koiran mielestä. Itse innostuin tuijottelemaan sukkapuikkojen lisäksi pihlajien ötököitä. Se on kesä nyt!


*McBurgerous*


8 kommenttia:

  1. Ihanat sukat ja ihana Humppis :) Kunhan kaupunkiin tulette ja aurinkoa vielä piisaa niin käydäänhän kauppaneuvoksen terassi testaamassa :) Ei kuitenkaan tällä viikolla, yskin vielä niin pahasti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ollaan jo kaupungissa oltu muutama päivä. Ensiviikolla voitais yrittää käydä kahvilla, kun pitää hoidella asioita. :) Ja tietysti, kiitos!

      Poista
  2. Kauniit sukat ja koirakin ihana <3 Tuleekin tosi kivannäköiset tosta kerrosrivinoususta noin kiertämällä. Täytyypä kokeilla itsekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tosiaan, ihan vahingossa onnistuin tuossa, kun nostin silmukat kuin olisin ne oikein neulonut. Aina sitä oppii jotain uutta.

      Poista
  3. Ihania sukkia! Ja niin on Humppikin! Voi ku pitää pieneen tilaan mahtua koko koiruus, mutta onhan se pehmeä peti ikäänkuin saavutettu etu, varsinkin jos sen toiselta koiralta saa itelleen vohkituksi. Hyvä ötökkäkuva. Ja pihlajat tuoksuu aivan huumaavasti täälläkin. Kesäpä kesä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Humppi on varsinainen tilaihme. :D

      Poista
  4. Sukkien värit ovat ihanat !! Tykkään kovasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Itsekin tykästyin väreihin.

      Poista

Mieltäni piristää, kun jätät muistoksi kommentin tai parin! Kiitos!