maanantai 5. elokuuta 2013

Otoksia kesästä...

... Kun ei nuo käsityöt ole oikein edenneet. Ostin kyllä kolme kerää Novitan Polkua mustajuuren sävyssä, kun paikallisen Prisman korista irtosi kerä edullisesti. Olen tätä sävyä etsinyt kissojen ja koirien kanssa, mutta eipähän löytynyt ennen kuin nyt. Parempi myöhään, jos silloinkaan. Vai miten se meni?

Minun kesä on sujahtanut varsin vauhdikkaissa merkeissä. Heinäkuun alussa pyörähdin Jyväskylässä ystävän luona, ja sen jälkeen olenkin ollut valloittamassa maailmaa tasaiseen tahtiin. Aloitetaan kuitenkin siitä Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämästä yhteisötempauksesta, johon otin osaa virkkaamalla isoäidin neliöistä viltin käyttämällä pois lähes kaikki jämälankani. Viltistä tuli eläväisen värinen, ja oli aika mahtavaa nähdä omien käsien aikaansaama tuotos Ilosaarirockin majakoiden somisteena yhdessä muiden vilttien kanssa. 



Isoin viltti ois äiteen, heh.

Oma viltti ylimmäisenä.
Rockin jälkeen ennätin olla muutaman päivän kotosalla, kunnes 19.päivä suuntasin kulkuni Helsinkiin ystäväni luokse. Hänen kanssaan lähdimme seuraavana aamuna kohti Helsinki-Vantaata ja sieltä jatkoimme matkaa lentäen aina Itävallan Wieniin saakka. Koko matkan ajan meitä suosi pilvetön ja helteinen sää. Parhaimpina päivinä lämpötila nousi +32 asteen tietämille, joka osaltaan teki kaupungilla olosta erittäin tuskaisan - mutta siltikään ei helle hukuttanut huumoria hikikarpaloiden alle. Meillä oli aika törkeän hauskaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän oli tarkoitus käydä myös Unkarissa sekä paluumatkalla Tallinnassa, mutta aika ei yksinkertaisesti riittänyt edes kaikkiin niihin nähtävyyksiin, joita olimme lähteneet katsomaan. Kävimme kuitenkin Slovakiassa tutustumassa Bratislavan vanhaan kaupunkiin - aivan kuten olimme alunperin niin suunnitelleetkin.




 Bratislavan linna ja Tonava, Slovakia

Panoraamaa Bratislavan linnan näköalatasanteelta.

Panoraamaa Wienistä, Itävallasta 

Lehtikasoja portailla.

Rautaportin kukkaset. 

Ehkä kaunein näkemäni kasvihuone ja kukkaistutukset.

Järjettömän ihana värimaailma.
Kuvia olisi vaikka kuinka laittaa näytille. Jotenkin lumouduin täysin kaikista pienistä yksityiskohdista, arkkitehtuurista, patsaista, kasveista, eläimistä... Sen verran jäi vielä nähtävää, että joutuu uudemman kerran lähtemään Wieniin, jotta pääsee tutustumaan ainakin Belvederen linnaan - ja moneen muuhunkin upeaan paikkaan. Mutta tulipahan nähtyä maailman kaunein kasvihuone, joka sijaitsee Wienissä eläintarhan läheisyydessä. Harmillisesti kasvihuone oli remontissa, ettei siihen päässyt tutustumaan sisältä käsin.

Tokihan olen ollut myös ihan kotimaankin kamaralla. Kävin ennen reissua vanhempieni luona tallentamassa kameraan muutamia kuvia kesästä, ja nyt heinäkuun lopussa vietimme rakkaan kanssa aikaa kesämökillä veden äärellä. Kesässä parasta on vehreys, värit ja nuotiomakkara - vaikka tunnustankin enemmän olevani syksyn salarakas. Koiralta jos kysytään, niin siitä parasta on uiminen ja Karelian Lihajalosteen makkarahyllyt - ainakin silloin, kun onnistuu purkautumaan turvavöistä ja kipittämään onnellinen ilme naamalla suoraan tehtaanmyymälän ovesta sisään. Kyllä on tuosta karvanaamasta ainakin tarinoita kerrottavaksi. 




Gladiolukset ja kehäkukat.

Punakaneli omppupomppuja.

Paprikoita.

Keltaisia liljoja. 

Vähemmän villiintynyt oregano. 

Neiti Humpperi lelun perässä. 

Uinnin jälkeen ei jaksa, ei pysty, ei kykene. 

Notskimakkaraa, parhautta! 
Noin. Siinäpä minun kesä tiivistettynä kuviin. Keskiviikkona aloitan lähihoitaja opinnot, joka tarkoittaa minulle normaaliin arkeen palaamista. Vajaa pari vuotta sitten jäin työttömäksi YT-neuvottelujen päätyttyä, mutta onpahan ollut aikaa miettiä mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Ja mikäs tässä aloitella uuden parissa, kun on päässyt nauttimaan parhaasta kesästä koskaan! Käsityöt jäävät varmasti vähemmälle koulun ja jääkiekon tiimoilta, mutta pakkohan sitä on jossain välissä päästä kiinni sukkapuikkoihin. Nyt kun jämälangatkin on lähes kaikki kulutettu pois, niin voi lankakoriin ostaa uusia... Paitsi ei sinnekään niin hirveästi enää mahdu. Mutta näihin sanoihin, kuviin ja viilenevän kesäillan tunnelmiin päätän tämän postauksen.

P.S. Muistakaahan kommentoida ahkerasti, sillä 10 000 kävijää kun täyttyy, niin järjestän arvonnan. Onnekas voittaa jotain itsetehtyä tai tarvikepaketin tai jotain muuta kivaa. :)



2 kommenttia:

  1. Kunpa edes minimuotoisesti saisi tuollaisen kasvihuoneen :)

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus! Kiva kun laitoit myös nuo kukkakuvat ja viltit. Uimari näyttää hitusen ryytyneeltä, sitä se iso vesi teettää. Kerrankin kuva missä Hilmaneiti ei tanssi eikä laula!!! - terv. äitees

    VastaaPoista

Mieltäni piristää, kun jätät muistoksi kommentin tai parin! Kiitos!