torstai 27. kesäkuuta 2013

Välitilinpäätös

Pitää olla itsestään ylpeä. Jämälankoja on tullut tuhottua aika reippaasti Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämän yhteisötempauksen tiimoilta. Tempauksen tarkoitushan on kerätä mahdollisimman monta virkattua tilkkua tai tilkkupeittoa, joilla somistetaan Ilosaarirock -festareiden mm. miksaustorni. Rokkien päätyttyä Martat lahjoittavat valmiit tilkkupeitot vanhuksille eri kohteisiin. Tilkut voi toimittaa heinäkuun 1.päivä Joensuun torille avattavaan Rokkikonttiin, ja jossa myös voi käydä opettelemassa virkkausta Marttojen opastuksella.

Itselläni on tällä hetkellä valmiina 39 isoäidin neliötä sekä reilu kaksikymmentä keskikukkaa. Olen onnistunut käyttämään lähes kaikki Seiskan paksuiset jämälangat, ja jouduin jopa ottamaan käyttöön korkkaamattomat kerät niin punaista kuin sinistäkin. Tässä on kuitenkin kuva lähtötilanteesta. Vasemmalla olevat akryylilangat ajattelin käyttää keskikukkien virkkaamiseen.



Jämälangat ja virkatut päivänkakkarat


Lappuja tulee vilttiin kaiken kaikkiaan 3 x 18 kappaletta, ja reunaväreinä ovat punainen, oranssi sekä vihreä. Yhdistämiseen käytän mitä ilmeisemmin sinistä Seiskaa, ja lopulta viimeistelen viltin virkkaamalla sen ympärille petroolin pitsin). Toki kukat ovat vielä vaiheessa, jotka valmistuttuaan ompelen kiinni lappuihin. Kukkiin käytän Nallen jämiä sekä kuvassa vasemmalla olevia akryylilankoja. Mutta tältä näyttää jo valmiit isoäidin neliöt, jotka sain tänään myöskin pääteltyä. Vielä 15 neliötä odottaa virkkaamistaan. Hyvällä mallilla kuitenkin ollaan.




*Jes, yökkövärit tuhottu! (mm. vaaleanpunainen)*


*Osassa lappusissa on jo keskikukat.*



*Iih, ihanan pörröinen lähikuvasta katsottuna!*


Eipähän tämä tietysti ole ollut pelkästään virkkaamista. Kesäkuun alussa pääsin taas tekemään sitä mitä parhaiten osaan eli kakkuja! Tein kaksi limecurd-kermakakkua, kaksi lohivoileipäkakkua sekä kaksi kinkkuvoileipäkakkua. Täytekakuista tuli minusta äärimmäisen kauniit eikä makukaan ollut huono. Noh, milloinkas minä nyt huonoa käsistäni laskisin. Sain kyllä juhlien vierailta palautetta, että eivät ole koskaan syöneet mitään niin hyvää. Lohivoileipäkakku oli selkeästi suositumpi kuin kinkkuvoileipäkakku, sillä se katosi lautaselta alle puolen tunnin.





*Onnistunut koristelu, onnistunut kakku*


*Kinkkuvoileipäkakku*


*Lohivoileipäkakut - kun yksi pala ei meinaa riittää!*


Ja sitten se tärkein, mitä kuuluu Habelle? Habe on siis habanero, joka asustaa toista kesää meidän parvekkeella. Tämän tulisielun sain herkkuperse Ystävältäni, ja Habehan teki jo ensimmäiset viisi habea alkukesästä. Nyt Habessa on nuppuja vaikka kuinka! Jokaisessa latvassa on noin 3-7 nuppua, osa on jo auennut ja pölytettykin. Olen itse pölytellyt kukintoja pensselin avulla. Nyt jäädään odottamaan satoa. Juhannuksen tietämillä kävin myös hakemassa partsille piristykseksi koiranputkia!






Sellaista. Jatketaan harjoituksia! Vai pitäisikö sanoa isoäidin neliöiden virkkaamista? Ensiviikolla pitääkin pitää kiirettä lappujen kanssa, sillä loppuviikosta lähden valloittamaan koiran kanssa Jyväskylän. Mitähän siitäkin tulee? Sanomista, jos ei muuta. Heh heh.


tiistai 18. kesäkuuta 2013

Tempaus! Oletko sinä yksi osallistujista?

Mahtava tempaus Martoilta! Isäntä tosin tuumasi, että minun virkkauksilla peittää koko miksaustornin. On siis selvä homma, että osallistun jämälankoineni tempaukseen - joka samalla on muuten ensimmäinen laatuaan käsitöiden saralla.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Taas puikoissa hyvien uutisten siivittämänä!

Hui kauhistus! Viimeisimmästä postauksesta on aikaa, kun alkoi ajatus liiaksi harhailemaan eikä keskittymiskyvystä ollut tietoakaan. Nyt alkaa kuitenkin kirjaimellisesti olemaan lääkitys kohdallaan, joten pystyy keskittymään käsitöihin, lukemiseen, kirjoittamiseen - ja ulkoiluun! Kuvia ei tähän tekstiin ole tulossa, mutta käykäähän lukaisemassa juttu miksi sukan neulominen kannattaa. Itse allekirjoitan täysin jokaisen sanan mitä artikkelissa sanotaan käsitöiden vaikutuksesta mielenterveyteen. Itse aloitin neulomisen vaikean masennuksen aikaan, koska halusin tehdä jotain mikä piristi mieltä - ja nykyään käsillä tekeminen auttaa hiljentämään vauhtia kaksisuuntaisen mielialahäiriön muodossa. Juttu löytyy tästä klikkaamalla! 

Mutta tällä hetkellä olen tekemässä ihanalle ystävälleni Sagittaria-huivia, jota varten ostin Novitan Puro Batik -lankaa. Sagittaria -huivin ohjeen löysin Sisäinen villapaita -blogista, ja bloggaaja Vilma on itse suunnitellut kyseisen huivin. En ole koskaan aikaisemmin neulonut pitsihuivia, joten ilman kirosanoja ja sitä kuuluisaa purkoosia ei selvitty nytkään. Eipä kuitenkaan mennä asioiden edelle! Huivi on vielä alkutekijöissään ja tavoite on saada se valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta ystäväiseni pääsee kesäisille tanssilavoille huivi harteillaan.

Ja sitten ne hyvät uutiset! Toukokuussa sain kaksi pääsykoekutsua sosiaali- ja terveysalan soveltuvuuskokeisiin. Toinen opiskelupaikka tuotti pettymyksen, mutta toinen lähetti postitse positiivisen päätöksen. Olin saanut opiskelupaikan! Nyt voin siis sanoa, että isona minusta tulee lähihoitaja. Takaraivossa takoo kuitenkin jo jatko-opinnot toimintaterapeutin ammattiin. Askel kerrallaan! Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että saan taas säännöllisyyttä päivärytmiini opintojen merkeissä - unohtamatta kuitenkaan sitä, että alalla on jatkuva tarve työntekijöistä. 

Näin. Kesäkin tuntuu kesältä, kun osaa siitä nauttia ihan eri tavalla. Heinäkuuta odotan kuin kuuta nousevaa, sillä silloin tämä tyttö lähtee valloittamaan maailmaa ystävänsä kanssa. Vai miltä kuulostaa maailmanvalloitus akselilla Itävalta - Slovakia - optiolla Unkari? Minusta se kuulostaa äärimmäisen hyvältä. Toistaiseksi olen kuitenkin valloittanut maailmaa ihan omalla kylällä koiran kanssa. Se kun tuntuu olevan varsinainen ihmismagneetti. Heh. Semmoista tänne pyöröpuikkojen ja lankojen keskelle, ja kun tuo Juhannuskin on tulossa...



HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE JA NAUTTIKAA SUOMEN KESÄSTÄ!