keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Uusi vuosi, uudet silmukat!

Hyvää alkanutta uutta vuotta jokaiselle, joka on selvinnyt uuden vuoden pommituksista ja skumpasta hengissä! Miten on vuosi teillä lähtenyt käyntiin? Tuliko tehtyä lupauksia esim. terveellisempien elämäntapojen puolesta? Itsehän en uuden vuoden lupauksia tehnyt. Sen sijaan lupaan tässä ja nyt, että tulen ostamaan enemmän lankoja kuin viime vuonna. Ja puikkoja, ja neulon paljon enemmän, ja ja ja ja...


"Mokoma"-sukat
Astetta pehmeämmät
Vuoden 2012 loppupuolella eli joulun jälkeen pääsin aloittamaan viimeisten joululahjojen valmistuksen. Nyt voin jo päivittää tätä blogia, kun "lahjotut" ovat pakettinsa saaneet. Neuloin siis yhdelle läheisimmistä ja pitkäaikaisemmista ystävistäni toiveen kokoa 37/38 villasukat. Historian havinaa sen puitteissa, että olemme alunperin tutustuneet kirjeenvaihdon välityksellä - ja välimatkoista tai erimielisyyksistä huolimatta tämä ystävä on yksi rakkaimmista. Molemmat ollaan myös sellaisia tyttöjä, jotka tykkäävät Mokoman musiikista - ja näihin sukkiin tulin valinneeksi värit, joista kyseinen orkesteri tulee minulle itselleni mieleen. Samalla oli tietysti myös tarkoitus päästä eroon puolikkaista lankakeristä, joita sainkin tuhottua yhden työn jälkeen toiseen työhön. Lankana käytin Novitan Seiskaa, puikot 3mm bambut ja raidoitus aika iloisen epäsäännöllistä - vaikkakin toistan raitoja päinvastaisessa järjestyksessä sukan jalkaterässä. Näiden sukkien aikaan ei purkoosi vieraillut kertaakaan työssä! Itse ihastuin niiden sukkien väritykseen ihan totaalisesti, joten siirsin värimaailman lapasiinkin. Nämä lapaset eivät tosin päätyneet ystäväni pakettiin, sillä latasin paketin pelkillä sukilla. Ystävälleni toivon erittäin lämmintä uutta vuotta ja paljon onnea tulevan uuden perheenjäsenen tiimoilta! Pikkukaverillakaan ei pääse jalat kylmämään, kun joulupaketista löytyi myös Novitan Wool-langasta neulotut junasukat


Tehosteena lämmin vintage
Mutta sittenpä piti päästä tekemään jotain muutakin kuin sukkia. Kuten jo tuossa aeimmin mainitsin lapaset, joiden värimaailma oli lähtöisin "Mokoma"-sukista, eli niistä kerrottakoon tässä välissä. Sukkia olen neulonut viime aikoina niin paljon, että halusin välillä tehdä muutakin kuin kantapäitä ja sukanvarsia. Vaikka varren tein joustinneuleena, niin siitä tuli kuitenkin lapasen varsi - ja sittenpä mietittiin vähän aikaa kuviota. Ei sitä tosin pitkään tarvinnut miettiä, kun rupesin vaan tekemään. Tässä vaiheessa huomautettakoon, että juoksutin koko työn ajan väärässä järjestyksessä lankoja. Normaalisti pidän pohjavärin lähempänä työtä etusormen kärjessä, ja kuviovärin lähempänä etusormen tyveä. Nyt ne olivat päinvastoin, mutta pidin huolen ettei järjestys muutu koko työn aikana. Kuvio tuli näin enemmän koholle kuin jos olisin juoksuttanut värejä normaalilla tavalla työhön. Sillä on väliä miten päin lankoja pidät käsissäsi - pääasia, että pidät. Heh! Mutta ilman purkoosia vältyttiin tälläkin kertaa, jopa peukaloa tehdessä. Olen ruvennut käyttämään virkkuukoukkua silmukoita nostaessani eikä se tälläkään kertaa pettänyt - oli aivan yhtä toimintavarma kuin aikaisemminkin. Ja kun yhdet lapaset valmistuivat, niin aloitin toisia. Nyt tekeillä on punaisen eri sävyistä neulotut lapaset, joista ensimmäinen on jo valmis. Kuvia tulossa siinä vaiheessa, kun molemmat ovat valmiit.


Taitokorttelin valaistus viimeisenä myyntipäivänä
Herkkuperseet
Tästä saadaankin oiva aasinsilta aiheeseen keskeneräiset työt. Niitä kun on päässyt siunaantumaan enemmän ja vähemmän. Vaiheessa on tuubihuivi Purosta, salomoninsolmuhuivi puuhelmillä mustasta Seiskasta, kahdet tilatut sukat, yhdet testiversiot yhdentähden Jallun tähdestä, virkattu pupu, virkattu viltti... Laiska töitään luettelee, mutta minkäs teet - ei kaikkea voi ennättää tekemään, kun iskee inspiraatio toisaalle! Pääasia on kuitenkin se, että on jotain tekemistä. Kyllähän se tuppaa vähän sitä olemaan, että kun on puikot käsissä, niin muu maailma unohtuu ja aika ikään kuin lentää siivillä. Koira aina onneksi muistuttaa katsomalla omalta pediltään, että "uloskin voisin haluta", tai kun mies tuumaa sohvan toisesta päästä "mikä sen jauhelihan kohtalo oikein on?". No hemmetti, unohdin! Mullahan on elämää puikkojen ulkopuolellakin! Herttileeri! Laitellaas vielä loppuun kuvia puikkojen ulkopuolisesta elämästä eli muutamia tuokiokuvia. 

Pääsin taas pitkästä aikaa työstämään kakkuja, jotka päätyivät toisen läheisen ystävän tyttären syntymäpäiville. Oli aika muikea ilme päivänsankarilla, kun kysyin "onko nää nyt semmoiset niin kuin piti?". Ilmeisesti olivat. Harvoin kyllä tekemäni kakut ovat syömättä jääneet. Olen virallisesti ystävä- ja tuttavapiirini hovileipuri. 


Voileipäkakku kinkulla
Ei saanut olla pinkkiä, niin laitoin blingiä
Ja tulihan ennen joulua käytyä rakkaan ystävättäreni kanssa kahvilla. Ollaan aika pahoja herkkuperseitä molemmat, joten milläs muulla sen lankahyllyjen tarkistelun aloittaa kuin tuplasuklaalla höystetyllä erikoiskahvilla ja suklaakakulla? Sen lisäksi, että sai taas kutkutella nauruhermoja ja nauttia mahtavasta seurasta, niin kyllä sillä kahvillakin aamun starttasi todella hyvin käyntiin. Ja lankahyllyt - no, ne tuli kyllä sitten koluttua läpi. Taisi muutama kerä lähteä mukaankin, mutta tällä kertaa oikeasti sellaiset kerät, joita todellakin tarvitsi. Niin kuin ne muutkin kerät, jotka odottavat vuoroaan lankalaatikossa. Ja ne, joista vielä haaveilen. Perhanan lankoosi! Onneksi olin ollut kiltti koko viime vuoden, kun pukki toi Pirtin Kehräämön vihreä-violetin vyyhdin 100% villalankaa. Mitähän kivaa siitä tekisin? Mietteet on monet.

Semmoista elämää tällä kertaa. Oikein hyvää alkanutta uutta vuotta 2013! 


4 kommenttia:

  1. Vaan jäi sinulta tosi makiat naurut nauramatta kun et nähnyt suoraa seurausta siitä että olen herkkuperse, hahhahaa. Itse olen nauranut vetoketjutanssilleni monen monta kertaa jälkeenpäin. Miksi, voi miksi en vinkannut sinulle kun aloittelin tanssin???? Kai kuvittelin pääseväni pikaisesti ulos liian pieneksi käyneestä takistani jonka ketju hajosi niin että puoliskot jäivät ketjun kelkkaan kiinni. Uskon että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo joten nyt jäi sitten ilo vajaaksi :D Onneksi saamme vielä monet naurut nauraa yhdessä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Heh heh! Ajatus siitä tanssista saa naurun kumpuamaan ilmoille. Onneksi on tämä mielikuvitus olemassa hyvien ystävien lisäksi.

      Poista
  2. Taitaa sitten tuo herkkuperseys kulkea suvussa! Ai mitäkö jätän lapsilleni perinnöksi - no sehän on siis jo tiedossa. Ihana on tuo kakku, mitäs muutakaan sitä sulta vois odottaa. Niin joo, neulomisjuttuhan se oli. Noissa lapasissa ja sukissa on hyvä väritys, kaikkein paras ohje pitkiin aikoihin lieneekin tuo - senkun vaan ottaa ja tekee! Hyvä Sie! -äitees

    VastaaPoista
  3. Ihania sukkia, lapasia ja sokerina pohjalla noita leipomasi herkkuja njam!! :P ;) Täällä toinen herkkuperse ja sen tietää tuo äiteeskin! ;D

    VastaaPoista

Mieltäni piristää, kun jätät muistoksi kommentin tai parin! Kiitos!