tiistai 29. tammikuuta 2013

Sukat ja huivit Mestiksellä ryyditettynä.

Taas on aikaa vierähtänyt viimeisimmästä päivityksestä. Jotenkin on tuo neulomisvaihde jäänyt pakille eikä oikeastaan ole innostustakaan tarttua puikkoihin. Tai on, mutta kun ei saa mitään aikaan. Niinpä olen viime päivinä sairastelun ohessa virkannut jo keskeneräisenä olevia töitä - tai ainakin yrittänyt tuhota olemassa olevia lankoja. Päätavoite tälle vuodelle on saada neulottua/virkattua pois kopassa lojuvat langat, jotta voin ostaa uusia. Mutta esiteltäköön tässä paatoksessa jo valmistuneet työt. Asiaa itsessään ei niin hirveästi ole. Pääasia kuitenkin, että tulen ymmärretyksi. Heh!


Päältä ja pohjasta.
Päältä ja sivusta,
Edellisessä postauksessa esittelin musta-valkoisen sukan, jolle oli pari vasta alkutekijöissään. No, pitkäänhän siinä menikin, että sain kaverin valmiiksi - ja valmistuttuaan huomasin, että siinähän on käynyt pahemman luokan virhe. Sitäkään ei tosin hölmö huomaa eikä viisas älyä kysyä. Jotenkin tuntuu, että olen tuota samaa lausetta käyttänyt ennenkin - tai olen ainakin kuullut sen aiemmin jonkun toisen sanomana. Kalanruotokuvio, joka jatkuu varpaisiin saakka jäi yhden "ruodon" osalta liian lyhyeksi. Virhe sai alkunsa jo ennen kantalappua, jossa minun olisi pitänyt jättää kalanruotokuvion viimeinen kerros neulomatta. Vasta siinä vaiheessa, kun olisi vuorossa ollut silmukoiden poimiminen, niin silloin olisi pitänyt neuloa viimeinen kuviokerros. Olin pöljä ja tein just niin kuin ei olisi pitänyt tehdä. Mutta tosiaan sitä virhettä ei työssä huomaa ellei ala suurennuslasin kanssa tarkastelemaan moista lapsusta. Toisessa sukassa on siis yksi ruoto vähemmän kuin toisessa. Eipähän ne silakatkaan ole aina tasalaatuisia. Pääasia kuitenkin se, että sukista tuli lämpöiset ja erilaiset. Erilaisuutta on myös pohjaraidoituksessa, joka on leveämpää kuin sivuraidoitus. Pientä noottia annettakoon Novitan langoista sen verran, että laatu oli karmeaa. Valkoinen lanka on valmiiksi nukkaantunutta ja paksuuserot eri värien kanssa ovat hirmuiset. Jotenkin alkaa tuntumaan, että minähän en enää näitä kiinalaisia "kotimaisia" lankoja jatkossa käytä.


Sukkien valmistuttua oli vuorossa Mestis-kiekkoa, ja tulipahan piipahdettua sähkökatkojen luvatussa paikassa, nimittäin Savonlinnassa. Fanireissulle piti toki ottaa mukaan lankaa ja virkkuukoukku, jossa sain aloiteltua jo valmistunutta salomoninsolmuhuivia. En ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä jännittävässä kiekkomatsissa mitä käytiin Sapkon ja Jokipoikien välillä 25.tammikuuta. Peli itsessään jätätti jo muutamat sydämeniskut välistä, ja lisäjännitystä toi neljä sähkökatkosta. Kun Talvisalon hallilta viimein päästiin pois, niin kello näytti siinä vaiheessa 21.45. Sähkökatkosten, jatkoajan sekä rankkareiden jälkeen oli tämä Mestis-matsi noin 30 min. muita pelejä jäljessä. Mutta tulihan sieltä kauan kaivattu voitto, ja seuraavana päivänä sama show ilman sähkökatkoja ja ilman jatkoaikaa. 

Ihan pihalla.
Muhku <3
Mutta se huivi. Ostin syksyllä Pierre Cavallo -merkkisen lankapakkauksen Anttilassa asioidessani, ja tuo pakkaushan piti sisällään tarpeet kaulahuiviin aina lankoja ja 4,5mm pyöröpuikkoja myöten. Itse huiviohje oli ihan hanurista enkä ole koskaan juuri välittänyt haitarimusiikista. Ensin yritin neuloa pelkällä oikealla kapeaa kaulahuivia, mutta eihän se näyttänyt miltään ja minun makuun huivi olisi ollut liian kapea. Purin kerälle, ja annoin lankojen odottaa parempaa ideaa. Ja löytyihän sille käyttöä! Lanka on sen verran eläväistä ja muhkeaa, että mihinkäs muualle se sopisi kuin salomoninsolmuhuiviin. Sen verran mielyttävää virkattavaakin se oli "nypyistä" huolimatta, että huivi syntyi varsin nopeasti - vaikka tuo kiekko välistä veikin mukanaan. Kuvanlaatu ei ole taas parasta mahdollista. Melkein voisin ottaa tuon pokkarin käyttöön paremman kuvanlaadun vuoksi, mutta kun nämä niin kätsästi siirtyy kännykästä Dropboxiin eikä tarvitse erikseen purkaa koneelle. Huivi on muhkea ja lämmin. Tykkään kovasti!

Seuraavana vuorossa onkin virkkausprojektin jatkaminen ja loppuun saattaminen. Sitä en tiedä milloin valmistuvasta tuotoksesta saan kuvia tänne. Voihan olla, että innostun neulomaan välissä.


8 kommenttia:

  1. Tulipa niistä sukista tosi kauniit! Ja tuon huivin haluan nähä livenä, se on niin suloisen muhku! Samat lankaongelmat ärsyttävät täälläkin mutta en jaksa valittaa enää Novitalle, on se valituksien teho jo nähty. Terv. Mupe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän tuon raaski Prismaan tai lähikaupassa käydessä laittaa kaulan ympärille. :D

      Poista
  2. Facebookissakin kerroin,että mukavaa luettavaa ja koiruus hurmas ihan tyystin <3 Meillä on kissoja mutta koirasta saadaan vielä vaan haaveilla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, koiruus on melkoinen lussukka. Tykkää kaikista ja kaikesta tasapuolisesti. Häntä ei pysähdy hetkeksikään. :)

      Poista
  3. Täällähän on blogi pullollaan taidokkaita neuletöitä. Ihailen.

    VastaaPoista
  4. Uh-huh, mahtavan hienot sukat!!

    VastaaPoista

Mieltäni piristää, kun jätät muistoksi kommentin tai parin! Kiitos!