tiistai 31. joulukuuta 2013

Vielä yksi postaus vuodelta 2013!

Nappilapasille jatkoa! Pinkit valmistuivat ensin, sitten lilat ja viimeisimmät valkoisena. Kaikissa käytetty Seiskoja, napit löytyivät joskus alkuvuodesta Tiimarista. Valkoisissa virkattu kukka on kiinnitetty alemmas kuin muissa, ja koristeellisuutta tuo myös nirkkoreuna. 


Aika namut, eikös?

Nyt minä heittäydyn vuoden viimeisen päivän viettoon. Ensi vuonna uudet kujeet ja kutimet! 


lauantai 28. joulukuuta 2013

Silmukat puikoilla pitkästä aikaa

Voi morjens! Viimeksi olen kirjoittanut tänne kaksi kuukautta sitten, kun ei ole yksinkertaisesti ollut aikaa kirjoitella saati tehdä käsitöitä. Koulun puitteissa olin kuusi viikkoa työharjoittelussa kehitysvammaisten parissa, jonka jälkeen sitten vietin viikon verran opiskelujen parissa. Nyt olen ansaitulla joululomalla! Opettajat toki ajattelivat, että pitää joululomallakin tehdä etätehtäviä ja erilaisia raportteja - vaan minä en niitä tee ennen kuin olen nautiskellut tästä joutilaisuudesta, jonka olen käyttänyt tehokkaasti neulomiseen. 

Neulomiseen liittyen täytyy heti iskeä kuva, joka sai niskakarvat nousemaan pystyyn ja puikot taipumaan solmuun pelkästä järkytyksestä. Havaitsin tässä sukkia neuloessani, että käsialani on muuttunut aivan mielettömän paljon vuoden aikana. En voi sanoa, että olisin tyytyväinen vuosi sitten neulottuihin lapasiin ja sukkiin, sillä käsiala on niin mielettömän väljää! Vai miltä näyttää? Uskoisitko, että sama henkilö on neulonut molemmat? 


Vuosimallia 2012 ja 2013. Hupsista!

Että semmoista... Nuo keltaiset sukat kokivat 100%:sen purkoosin heti kuvan ottamisen jälkeen, ja saman kohtalon saivat myös vuosi sitten neulotut palmikkolapaset. Katselin aika kriittisellä silmällä myös muitakin neulomuksiani, mutta annoin vielä armoa. Pahimmat ryökäleet päätyivät raitasukiksi, joista kuva alla.



Kokoa 38 olevat purkoosit, eiku...

Pääsin yllättämään itsenikin tekemällä jotain sellaista, jota en ole koskaan aikaisemmin tehnyt. Tai no, sukkaa olen neulonut useammankin kerran - mutta tällä kertaa polvimittaista. Kävin paikallisesta Citymarketista ostamassa joulumyyjäisiä varten Seiskoja, jotta saan neulottua uusia lämpöisiä. Ihan ajatusvirheen tiimoilta loin puikoille yhteensä 80 silmukkaa, ja tällaiset sain aikaan. Ohjetta katsoin Novitan Sukkalehdestä ihan vain ohimennen, muuten meni ihan säveltäessä koko neuloosi. Sukat ovat L/XL-pohkeelle sopivat eli voi vetää vaikka lahkeiden päälle koirankus... pissityksellä käydessään, ja ne eivät valu jalasta perinteisiin pitkiin sukkiin verrattuna. Pientä koristeellisuutta sukkiin tuo valepalmikot resoreissa.


Vinkeät värit, eikös?

Näkyykö valepalmikko?


Noiden sukkien jälkeen oli hivenen vaikeaa tarttua sukkapuikkoihin, kun ei vaan huvittanut tehdä kantapäitä eikä nirkkoreunoja - eikä varsinkaan metritolkulla 2o 2n -resoria. Resoria kuitenkin neuloin, mutta tällä kertaa lapasiin. Haastetta vähän itselle, kun en ole pahemmin neulonut lasten lapasia. Niinpä aloitin vaan neulomaan suuntaa antava mittataulukko vieressä, ja ihan mukavia lapasia sainkin aikaan. Nämä lapaset ovat irronneet puikoilta viimeisen kolmen päivän aikana. Vaal.punaisiin lapasiin tein virkkaamalla koristuksen, johon ompelin napin kiinni. Niistähän tulikin aika nätit, eikös?


Samaa kokoa, samaa näköä.

Sopii kuin nenä naamaan.

Lähes täydellisyyttä hipoen.

Ennen näitä neulomuksia olin äiteen kanssa Taitokorttelissa myyntipuuhissa, eli perinteistä settiä oli tarjolla: lapasia, sukkia, kransseja, huiveja. Mukavasti ihmiset taas kävivät katselemassa, ihastelemassa ja ostamassa joulupaketteihin pehmoisia. Itselläni ei hirveästi ollut myytävää, mutta ihan fiiliksenkin takia sitä siellä mielellään oli. Työharjoittelu vei jonkin verran energiaa, joten en ihan joka päivä jaksanut lähteä sänkyä pidemmälle. Ohessa muutamia kuvia meidän mökistä.


Oli kransseja...

Mökki eestä, mökki takaa...

... mökin ritsillä neulomukset makaa.

Joulukylän jälkeen päätin, että ensivuonna on oltava tavoitetta elämässä neulomusten osalta. Olen äärimmäisen tyytyväinen, jos saan neulottua 20 paria lapasia ja 20 paria sukkia seuraavaa Joulukylää ajatellen. Nythän tuo on jo hyvä alku, kun tähän mennessä on puikoilta lähteneet muutamat lapaset. Ei kun uutta putkeen, sanoi viemäriasentaja. Tänä vuonna olen kyllä kiitettävästi saanut tehtyä yhtä sun toista, kuten kuvassa oleva kranssi jäi TOPPI-paikan oveen. Kranssiin käytin tienoon ainoan kuusen ja katajan havut, sekä useamman kirosanan punoessani kapeasta lastunauhasta rusettia.


Havuja, perkele!

Sellaista tällä kertaa. Mikäli en kirjoita ennen kuin vuosi vaihtuu, niin haluan toivottaa kaikille lukijoille ja sivulla vieraileville OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2014! Ja muistakaahan jättää niitä kommentteja, sillä 10 000 kävijän rajan rikkouduttua joku onnekas kommentoija nappaa itselleen... Niin, se jääköön salaisuudeksi. 


lauantai 19. lokakuuta 2013

Opiskelijan elämää

Hui kauhistus! Olen viimeksi päivittänyt tätä blogia elokuussa. Aloitin elokuun 7.päivä lähihoitajan opinnot, ja ei ole sen koommin tarvinnut miettiä mitä tekisi vapaa-ajallaan. Tenttiä, laajoja tehtäviä, lukemista, muistiinpanojen puhtaaksi kirjoittamista... Siitä on minun arkipäivät nykyisin tehty!

Tämän viikkoa olen ollut syyslomalla, ansaitulla sellaisella. Sen verran sain käsitöitä tehtyä, että purin yhden sukan tekeleen, kun arvioin langan menekin väärin. Miten sen langan punnitseminen tulikin mieleen vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen sukka oli kärkikavennuksia vaille valmis? Olin vielä käyttänyt erivärisiä lankoja, jotta sain mahdollisimman räiskyvän raitasukan aikaan. Noh, harjoituksen puutetta. 

Olen tässä haaveillut neulovani joku päivä jotain täysin keskeytyksettä, ihan omassa rauhassa ja ilman virheen virhettäkään. Taitaa vaan olla kaukainen unelma. Heh. Ensiviikolla alkaa taas arkinen aherrus eli takaisin kouluun opintojen äärelle. Neulomiset saan kuitenkin unohtaa, kun opiskelut käynnistyvät tenttiviikolla ja tehtäviäkin on palautettavana vaikka kuinka. 

Mutta ei se auta. Vielä minä joku päivä tänne postaan taas enemmänkin ja ihan kuvien kanssa. Sallittakoon opiskelu tekosyyksi tällä kertaa. 



tiistai 20. elokuuta 2013

Vähän askartelin

Vähänkö hävettää. On tämäkin blogi, kun en juuri ole saanut mitään aikaan. Ostin kyllä Pirtin Kehräämön koirankarvalankaa maailman parhaimmasta käsityöliikkeestä. Mutta tämmöiset kortit sain tänään aikaan. Piti vaan saada pientä näpertelyä käsille.



Vallilan Kelohongan inspiroimaa

Ihan ite tein, nih.

Ei mulla muuta. Jospa vaikka viikonloppuna ottaisin puikot käsiin.


maanantai 5. elokuuta 2013

Otoksia kesästä...

... Kun ei nuo käsityöt ole oikein edenneet. Ostin kyllä kolme kerää Novitan Polkua mustajuuren sävyssä, kun paikallisen Prisman korista irtosi kerä edullisesti. Olen tätä sävyä etsinyt kissojen ja koirien kanssa, mutta eipähän löytynyt ennen kuin nyt. Parempi myöhään, jos silloinkaan. Vai miten se meni?

Minun kesä on sujahtanut varsin vauhdikkaissa merkeissä. Heinäkuun alussa pyörähdin Jyväskylässä ystävän luona, ja sen jälkeen olenkin ollut valloittamassa maailmaa tasaiseen tahtiin. Aloitetaan kuitenkin siitä Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämästä yhteisötempauksesta, johon otin osaa virkkaamalla isoäidin neliöistä viltin käyttämällä pois lähes kaikki jämälankani. Viltistä tuli eläväisen värinen, ja oli aika mahtavaa nähdä omien käsien aikaansaama tuotos Ilosaarirockin majakoiden somisteena yhdessä muiden vilttien kanssa. 



Isoin viltti ois äiteen, heh.

Oma viltti ylimmäisenä.
Rockin jälkeen ennätin olla muutaman päivän kotosalla, kunnes 19.päivä suuntasin kulkuni Helsinkiin ystäväni luokse. Hänen kanssaan lähdimme seuraavana aamuna kohti Helsinki-Vantaata ja sieltä jatkoimme matkaa lentäen aina Itävallan Wieniin saakka. Koko matkan ajan meitä suosi pilvetön ja helteinen sää. Parhaimpina päivinä lämpötila nousi +32 asteen tietämille, joka osaltaan teki kaupungilla olosta erittäin tuskaisan - mutta siltikään ei helle hukuttanut huumoria hikikarpaloiden alle. Meillä oli aika törkeän hauskaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän oli tarkoitus käydä myös Unkarissa sekä paluumatkalla Tallinnassa, mutta aika ei yksinkertaisesti riittänyt edes kaikkiin niihin nähtävyyksiin, joita olimme lähteneet katsomaan. Kävimme kuitenkin Slovakiassa tutustumassa Bratislavan vanhaan kaupunkiin - aivan kuten olimme alunperin niin suunnitelleetkin.




 Bratislavan linna ja Tonava, Slovakia

Panoraamaa Bratislavan linnan näköalatasanteelta.

Panoraamaa Wienistä, Itävallasta 

Lehtikasoja portailla.

Rautaportin kukkaset. 

Ehkä kaunein näkemäni kasvihuone ja kukkaistutukset.

Järjettömän ihana värimaailma.
Kuvia olisi vaikka kuinka laittaa näytille. Jotenkin lumouduin täysin kaikista pienistä yksityiskohdista, arkkitehtuurista, patsaista, kasveista, eläimistä... Sen verran jäi vielä nähtävää, että joutuu uudemman kerran lähtemään Wieniin, jotta pääsee tutustumaan ainakin Belvederen linnaan - ja moneen muuhunkin upeaan paikkaan. Mutta tulipahan nähtyä maailman kaunein kasvihuone, joka sijaitsee Wienissä eläintarhan läheisyydessä. Harmillisesti kasvihuone oli remontissa, ettei siihen päässyt tutustumaan sisältä käsin.

Tokihan olen ollut myös ihan kotimaankin kamaralla. Kävin ennen reissua vanhempieni luona tallentamassa kameraan muutamia kuvia kesästä, ja nyt heinäkuun lopussa vietimme rakkaan kanssa aikaa kesämökillä veden äärellä. Kesässä parasta on vehreys, värit ja nuotiomakkara - vaikka tunnustankin enemmän olevani syksyn salarakas. Koiralta jos kysytään, niin siitä parasta on uiminen ja Karelian Lihajalosteen makkarahyllyt - ainakin silloin, kun onnistuu purkautumaan turvavöistä ja kipittämään onnellinen ilme naamalla suoraan tehtaanmyymälän ovesta sisään. Kyllä on tuosta karvanaamasta ainakin tarinoita kerrottavaksi. 




Gladiolukset ja kehäkukat.

Punakaneli omppupomppuja.

Paprikoita.

Keltaisia liljoja. 

Vähemmän villiintynyt oregano. 

Neiti Humpperi lelun perässä. 

Uinnin jälkeen ei jaksa, ei pysty, ei kykene. 

Notskimakkaraa, parhautta! 
Noin. Siinäpä minun kesä tiivistettynä kuviin. Keskiviikkona aloitan lähihoitaja opinnot, joka tarkoittaa minulle normaaliin arkeen palaamista. Vajaa pari vuotta sitten jäin työttömäksi YT-neuvottelujen päätyttyä, mutta onpahan ollut aikaa miettiä mitä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Ja mikäs tässä aloitella uuden parissa, kun on päässyt nauttimaan parhaasta kesästä koskaan! Käsityöt jäävät varmasti vähemmälle koulun ja jääkiekon tiimoilta, mutta pakkohan sitä on jossain välissä päästä kiinni sukkapuikkoihin. Nyt kun jämälangatkin on lähes kaikki kulutettu pois, niin voi lankakoriin ostaa uusia... Paitsi ei sinnekään niin hirveästi enää mahdu. Mutta näihin sanoihin, kuviin ja viilenevän kesäillan tunnelmiin päätän tämän postauksen.

P.S. Muistakaahan kommentoida ahkerasti, sillä 10 000 kävijää kun täyttyy, niin järjestän arvonnan. Onnekas voittaa jotain itsetehtyä tai tarvikepaketin tai jotain muuta kivaa. :)



maanantai 8. heinäkuuta 2013

VALMIS!

Loppuviikosta kotikaupungissani vietetään Ilosaarirock -festivaalia. Festarialuetta somistetaan Pohjois-Karjalan Marttojen toimesta virkatuilla tilkuilla ja tilkkutäkeillä. Aloitin virkkaamaan isoäidin neliöitä jämälangoistani 18.kesäkuuta ja se valmistui 3.heinäkuuta. Minulla oli myös jo entuudestaan valmiiksi virkattuja neliöitä, joissa olin käyttänyt akryylilankaa. Ne neliöt jäivät kuitenkin käyttämättä, mutta Seiskan jämälangat sain kuin sainkin tuhottua. Palojen koko oli 13cm*13cm, ja niitä virkkasin yhteensä 54 kappaletta. Yhdistämisen jälkeen huomasin, että nurja puoli on paremman näköinen kuin oikea puoli. Alkuperäisen suunnitelman mukaan vilttiin olisi tulleet myös virkatut kukat, mutta jätin sen idean syrjään ajanpuutteen vuoksi. Kunhan rokit on rokattu, niin viltit luovutetaan pestyinä vanhainkotien asukkaiden käyttöön. 



*Takaa kuin Tauno Palo*

*Edestä kuin Esa Pakarinen*

*Slurpsista!* 
Virkkauksen lomassa ennätin tekemään myös kesän ensimmäisen mansikkakakun. Slurps vaan, vaikka kakku menikin toisaalle kuin omaan pöytään. Mutta siinäpä sitä taas olisi kerrakseen kerrottavaa. Mitäs sitä sitten tekisi?


torstai 27. kesäkuuta 2013

Välitilinpäätös

Pitää olla itsestään ylpeä. Jämälankoja on tullut tuhottua aika reippaasti Pohjois-Karjalan Marttojen järjestämän yhteisötempauksen tiimoilta. Tempauksen tarkoitushan on kerätä mahdollisimman monta virkattua tilkkua tai tilkkupeittoa, joilla somistetaan Ilosaarirock -festareiden mm. miksaustorni. Rokkien päätyttyä Martat lahjoittavat valmiit tilkkupeitot vanhuksille eri kohteisiin. Tilkut voi toimittaa heinäkuun 1.päivä Joensuun torille avattavaan Rokkikonttiin, ja jossa myös voi käydä opettelemassa virkkausta Marttojen opastuksella.

Itselläni on tällä hetkellä valmiina 39 isoäidin neliötä sekä reilu kaksikymmentä keskikukkaa. Olen onnistunut käyttämään lähes kaikki Seiskan paksuiset jämälangat, ja jouduin jopa ottamaan käyttöön korkkaamattomat kerät niin punaista kuin sinistäkin. Tässä on kuitenkin kuva lähtötilanteesta. Vasemmalla olevat akryylilangat ajattelin käyttää keskikukkien virkkaamiseen.



Jämälangat ja virkatut päivänkakkarat


Lappuja tulee vilttiin kaiken kaikkiaan 3 x 18 kappaletta, ja reunaväreinä ovat punainen, oranssi sekä vihreä. Yhdistämiseen käytän mitä ilmeisemmin sinistä Seiskaa, ja lopulta viimeistelen viltin virkkaamalla sen ympärille petroolin pitsin). Toki kukat ovat vielä vaiheessa, jotka valmistuttuaan ompelen kiinni lappuihin. Kukkiin käytän Nallen jämiä sekä kuvassa vasemmalla olevia akryylilankoja. Mutta tältä näyttää jo valmiit isoäidin neliöt, jotka sain tänään myöskin pääteltyä. Vielä 15 neliötä odottaa virkkaamistaan. Hyvällä mallilla kuitenkin ollaan.




*Jes, yökkövärit tuhottu! (mm. vaaleanpunainen)*


*Osassa lappusissa on jo keskikukat.*



*Iih, ihanan pörröinen lähikuvasta katsottuna!*


Eipähän tämä tietysti ole ollut pelkästään virkkaamista. Kesäkuun alussa pääsin taas tekemään sitä mitä parhaiten osaan eli kakkuja! Tein kaksi limecurd-kermakakkua, kaksi lohivoileipäkakkua sekä kaksi kinkkuvoileipäkakkua. Täytekakuista tuli minusta äärimmäisen kauniit eikä makukaan ollut huono. Noh, milloinkas minä nyt huonoa käsistäni laskisin. Sain kyllä juhlien vierailta palautetta, että eivät ole koskaan syöneet mitään niin hyvää. Lohivoileipäkakku oli selkeästi suositumpi kuin kinkkuvoileipäkakku, sillä se katosi lautaselta alle puolen tunnin.





*Onnistunut koristelu, onnistunut kakku*


*Kinkkuvoileipäkakku*


*Lohivoileipäkakut - kun yksi pala ei meinaa riittää!*


Ja sitten se tärkein, mitä kuuluu Habelle? Habe on siis habanero, joka asustaa toista kesää meidän parvekkeella. Tämän tulisielun sain herkkuperse Ystävältäni, ja Habehan teki jo ensimmäiset viisi habea alkukesästä. Nyt Habessa on nuppuja vaikka kuinka! Jokaisessa latvassa on noin 3-7 nuppua, osa on jo auennut ja pölytettykin. Olen itse pölytellyt kukintoja pensselin avulla. Nyt jäädään odottamaan satoa. Juhannuksen tietämillä kävin myös hakemassa partsille piristykseksi koiranputkia!






Sellaista. Jatketaan harjoituksia! Vai pitäisikö sanoa isoäidin neliöiden virkkaamista? Ensiviikolla pitääkin pitää kiirettä lappujen kanssa, sillä loppuviikosta lähden valloittamaan koiran kanssa Jyväskylän. Mitähän siitäkin tulee? Sanomista, jos ei muuta. Heh heh.


tiistai 18. kesäkuuta 2013

Tempaus! Oletko sinä yksi osallistujista?

Mahtava tempaus Martoilta! Isäntä tosin tuumasi, että minun virkkauksilla peittää koko miksaustornin. On siis selvä homma, että osallistun jämälankoineni tempaukseen - joka samalla on muuten ensimmäinen laatuaan käsitöiden saralla.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Taas puikoissa hyvien uutisten siivittämänä!

Hui kauhistus! Viimeisimmästä postauksesta on aikaa, kun alkoi ajatus liiaksi harhailemaan eikä keskittymiskyvystä ollut tietoakaan. Nyt alkaa kuitenkin kirjaimellisesti olemaan lääkitys kohdallaan, joten pystyy keskittymään käsitöihin, lukemiseen, kirjoittamiseen - ja ulkoiluun! Kuvia ei tähän tekstiin ole tulossa, mutta käykäähän lukaisemassa juttu miksi sukan neulominen kannattaa. Itse allekirjoitan täysin jokaisen sanan mitä artikkelissa sanotaan käsitöiden vaikutuksesta mielenterveyteen. Itse aloitin neulomisen vaikean masennuksen aikaan, koska halusin tehdä jotain mikä piristi mieltä - ja nykyään käsillä tekeminen auttaa hiljentämään vauhtia kaksisuuntaisen mielialahäiriön muodossa. Juttu löytyy tästä klikkaamalla! 

Mutta tällä hetkellä olen tekemässä ihanalle ystävälleni Sagittaria-huivia, jota varten ostin Novitan Puro Batik -lankaa. Sagittaria -huivin ohjeen löysin Sisäinen villapaita -blogista, ja bloggaaja Vilma on itse suunnitellut kyseisen huivin. En ole koskaan aikaisemmin neulonut pitsihuivia, joten ilman kirosanoja ja sitä kuuluisaa purkoosia ei selvitty nytkään. Eipä kuitenkaan mennä asioiden edelle! Huivi on vielä alkutekijöissään ja tavoite on saada se valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta ystäväiseni pääsee kesäisille tanssilavoille huivi harteillaan.

Ja sitten ne hyvät uutiset! Toukokuussa sain kaksi pääsykoekutsua sosiaali- ja terveysalan soveltuvuuskokeisiin. Toinen opiskelupaikka tuotti pettymyksen, mutta toinen lähetti postitse positiivisen päätöksen. Olin saanut opiskelupaikan! Nyt voin siis sanoa, että isona minusta tulee lähihoitaja. Takaraivossa takoo kuitenkin jo jatko-opinnot toimintaterapeutin ammattiin. Askel kerrallaan! Olen äärimmäisen onnellinen siitä, että saan taas säännöllisyyttä päivärytmiini opintojen merkeissä - unohtamatta kuitenkaan sitä, että alalla on jatkuva tarve työntekijöistä. 

Näin. Kesäkin tuntuu kesältä, kun osaa siitä nauttia ihan eri tavalla. Heinäkuuta odotan kuin kuuta nousevaa, sillä silloin tämä tyttö lähtee valloittamaan maailmaa ystävänsä kanssa. Vai miltä kuulostaa maailmanvalloitus akselilla Itävalta - Slovakia - optiolla Unkari? Minusta se kuulostaa äärimmäisen hyvältä. Toistaiseksi olen kuitenkin valloittanut maailmaa ihan omalla kylällä koiran kanssa. Se kun tuntuu olevan varsinainen ihmismagneetti. Heh. Semmoista tänne pyöröpuikkojen ja lankojen keskelle, ja kun tuo Juhannuskin on tulossa...



HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE JA NAUTTIKAA SUOMEN KESÄSTÄ!


perjantai 24. toukokuuta 2013

Blogini on saanut tunnustuksen!


Pearls in flask - Helmiä kolvissa -blogin ylläpitäjät ovat myöntäneet blogilleni ensimmäisen tunnustuksen. Lämmin kiitos moisesta kunniasta!

Helmitöistä innostuneet bloggaajat ovat täyttäneet sivunsa erilaisilla helmitöillä, ja sana "purkoosi" sopii myös helmitöiden kanssa taiteiluun. Käykäähän tutustumassa blogiin, ja inspiroitukaa!

tiistai 21. toukokuuta 2013

Kesää kohti!

Kummallista kyllä, nyt ei ole mitään päivitettävää käsitöiden osalta - ainakaan sellaisten mitä olisin saanut valmiiksi. Toukokuu on ollut yhtä intoilua ja pinkoilua paikasta toiseen, ja rehellisesti sanottuna en juurikaan ole malttanut tehdä mitään valmiiksi. Muutamia kuvia kuitenkin siitä, että kädet käy kuitenkin tasaiseen tahtiin.




* Vappuna meillä syötiin munkkeja *




* Aloitin neulomaan Broken Seeds -sukkaa, mutta sehän meni purkoosiksi *




* MM-kiekkoa seurattiin enemmän tai vähemmän kiinnostuneina *



* Pääsin pitkästä aikaa askartelemaan myös voileipäkakkuja *



* Ensimmäiset omat habanerot tulivat poimituiksi *



* Parveke sai kalusteet talven jäljiltä, ja koiralla alkoi liikennerikkomusten tarkastelu *



* Muutamat vanhat lakanat päätyivät kuteeksi, joista innostuin virkkaamaan mattoa - ja ei, se ei välttynyt purkoosilta *



* Ja oma habanero haluaa olla erilainen nuori *


Minä olen ollut äärimmäisen innoissani siitä, että sain pitkän talven jälkeen laitettua parvekekalusteet paikoilleen. En tykkää kesästä siinä missä moni muu suomalainen, mutta tykkään nauttia aamukahvini kuunnellen lintujen lurituksia ja seurata ohimenevää liikennettä. Siinä samalla tulee kirjoiteltua kirjeitä, virkattua vaikka sitä mattoa tai luettua jotain kirjaa. Oma parveke se on vaan niin... Huokaus! Mutta eiköhän tässä ala jossain vaiheessa tulemaan kuvia valmistuneista töistäkin, kunhan vaan pääseen taas oikeanlaiseen vireeseen. Toistaiseksi päivät menköön nautiskellen vaikka siitä aamukahvista oman partsin katveessa!